Pikkasen valkoinen uusi vuosi

Vuodenvaihde oli lämmin ja täynnä ruokaa. Se vietettiin Tahkovuoren juurella tutussa mökissä harmaat villasukat jalassa ja punaviinit lasissa. Rinteitä oli auki kolme kappaletta – jäisiä ja niin täynnä väkeä, että ahdisti. Hissijonot olivat sitä luokkaa, että jos olisi halunnut pitää möhömahan lämpöisenä olisi täytynyt ihan omia minttukaakaota siinä seisoskellessa nauttia. Sellaista pientä termaria ei skimpahousujeni taskuista löytynyt joten tyydyin nauttimaan rinneravintolan tarjoamaa minttukaakaota hintaan 8,90. Kyllä kaakaonkeittelijän kelpaa noilla taksoilla sitä valmistazzaa valuttaa hikisestä koneesta ja lisätä päälle sitä muotovaahdon näköistä valmiskermaa. Pientä katkeruutta kaakaonvaluttajaan lukuun ottamatta minun miniloma oli oikein onnistunut ja erityis-maininnan ansaitsee Hannes-herran perjantaina valmistama urbaani rosvopaisti. Voi pojat - miten järkyttävän hyvää se olikaan!