Häävaloa

Laitoin viime keväänä työkaverit, ystävät ja puolitutut sekä ehkä heidänkin tuttunsa säästämään kirkkaat lasipurkit. Heinäkuisina päivinä liottelin etikettejä pois, pesin ja kuivasin. Voin muuten mainita, että Rainbow:n aurinkokuivatuissa tomaateissa on kyljessä jotain liisterin tapasta – ei lähtenyt rumat etiketit ihan helpolla liottamisella. Pistin myös merkille, että joku lähipiirissäni syö hyvin hyvin paljon salsaa. Loppujen lopuksi lasipurkkeja kertyi lähemmäs sata kappaletta. Nostettiin satsi takakonttiin, ajettiin auto lauttaan ja päädyttiin Suomenlinnaan. Ystävät laittoivat tuikut purkkeihin ja niistä syntyi kynttiläpolku juhlapaikalle. Ja mikä oli hienoa, kierrätyslaatikko löytyi Suokista, ei tarvinnut raahata juhlien jälkeen purnukoita takaisin mantereelle.

Tanssi

Pehmeä paketti

Tälläinen tuli. Siellä on asia jonka laitan päälle häihini. Ehkä. Katsotaan ja mietitään vielä, jos vaikka tulee eteen jotain persoonallisempaa ja ainutlaatuista niin saattaa vaihtua suunnitelmat. Pitäisi kiertää kaupungin vintageliikkeitä, kunhan vain ehtisi. Tiedättekö hyviä sellaisia?

Ja tuo tuossa on valkoinen, alkuperäissuunnitelmissa oli muuta. Alan lepsua. Äiti on saletisti iloinen.

On vähän hiljaista

Kohta oon nakkina juhlissa kun ei löydy tarpeeksi yksinkertaista ja kevyttä kolttua. Help!

Hääsumu

Me mennään naimisiin ensi kesänä Suomenlinnassa. Juhlatilan lisäksi on hoidettu vain morsian ja sulhanen. Kaikki muu onkin sitten tekemättä ja hankkimatta. Huh heijakkaa, hermostuttaa jo valmiiksi koko show. Toivottavasti touhu ei mene aivan karnevaaliksi vaan pysyy pienenä ja sympaattisena. Kolmeen asiaan panostan: ruokaan, valokuviin ja sulhaseen. Viimeinen on onneksi jo hanskassa.