Pari viimeistä joulun alusaikaa olen toiminut suklaatehtailijana. Pienen ja tehokaan konvehtitehtaan olen pystyttänyt ruokapöydällemme ja toiminut sitten ihan fiilispohjalta Vili Vonkana, ystävällisempänä suklaatehtailijana toki. Tänä vuonna suklaata sulatettiin aika monta levyä. Sekaan heitin manteleita, pähkinöitä, rusinoita sekä ylläreitä. Yllärit olivat mm marmelaadin ja salmiakin palasia. Pieni suklaatehdas oli pystyssä kolme iltaa ja kahden hengen tiimin saldona oli 87 erilaista konvehtia. Kahta samanlaista suklaatia en vielä ole onnistunut saamaan aikaiseksi – ja vähän boheemejahan nuo ovat ukoasultaan, mutta voin luvata että maistuvat ihan hyviltä. Ennen kaikkea tummasta suklaasta valmistetut ovat nannaa.
Näitä on nyt sitten nakattu pienissä sellofaani-pötköissä suklaahiirille sun muille kaveritontuille. Koristelu ja erilaisten makuyhdistelmien kokeilu on niin kivaa, että ensi vuonna aion tehdä konvehteja pääsiäisenä, juhannuksena ja laskiaisena. Ja seuraava makukokeilu on sitten chili.
Tekstit
4 kommenttia:
OI OI OI OI. Kaikkeen muuhun herkkuun kyllästyy jouluna, mutta ei suklaaseen. Näyttää ihanilta!
Uuuh, toi on hyvä juttu !
Namin näköisiä! Itsekin olen haaveillut, että ehtisi ruveta moiseen homaan joku joulu!
Laura: Se on niin väärin! Tahdon kyllästyä suklaaseen!
Minna: Niin on. Paitsi että nyt vaihtuu suklaat papuihin ja kaalikeittoon. Farkut ei mahdu jalkaan, melkein tuli itku.
Kotilo: Niin helppoa! Oikasen vielä sen verran etten laita suklaita vesihauteeseen vaan mikroon. Kovin helppoa ja nopeaa puuhaa ja koristelu on kivaa.
Lähetä kommentti