keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Lempiasioita


Kuva: Nanainen



















Hurmaava Lady Dada se teki oman lempparilistan. Minä teen käskystä perässä -  lämpöiset blogihalit ja kiitos kunniasta.
Tästä tuli vaikea tehtävä, en osaa valita yhtä parasta lempiruokaa tai -elokuvaa. Vaikeudet ne selätetään ja ratkaistaan ongelma kertomalla monta lempiasiaa. Tässäpä nämä,

1. Lempiruoka Se vaihtelee iloisesti päivien ja vuodenaikojen mukaan. Nyt parasta on äidin suolaama graavisiika ja saaristolaisleipä. Kiitos joulun sain sitä syödäkseni niin että housun nappi paukkui. Koska nainen ei graavatulla siialla elä, niin sopii nimetä myös aasialaiset maut lemppareikseni.
2. Lempimakeinen Maraboun Minttukrokantti on hyvää, vaikka kannankin sitä kotiin äärimmäisen harvoin. Mutta ne tuoreet lakritsanpalaset - ne ovat suuri heikkouteni.
3. Lempiluettava Kylläpä tässä nyt hävettää myöntää, että olen nykyään sellainen lomalukija. Liian harvoin on kotosalla kirja kesken. Ehkä asetankin ensi vuoden tavoitteeksi ottaa tavaksi sen joka päiväisen lueskelun, edes muutaman sivun verran. Näitä lempikirjojakin on hurjan paha nimetä. Sanoisin ehkä, että Tuulenvarjo ja Amerikkalainen tyttö ovat jääneet hyvin mieleen.
4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä Tämä taitaa on sellainen kysymys jossa oletetaan vastaajan omistavan ne neulostasetit ja kirkasväriset nuppineulat. En omista kumpaakaan, minulla ei ole ompelulaatikkoa, koska en ole käsityöihminen, paitsi henkisesti. Jotain kyllä osaan, nimittäin sulavasti toivoa mitä minulle voi kutoa tai ommella. Tähän saakka tämä on toiminut erittäin hyvin.
5. Lempielokuva Magnolia, Saksikäsi Edward, Closer, Rakkautta ennen aamua, Saaristonlapset... Mitään syviä analyysejä ei näistä tule, kyseiset elokuvat ovat sillä hetkellä tehneet vaikutuksen - Saaristonlapsetkin. Niitä katsoin aina kipeänä, katsoisin vieläkin jos VHS:ät eivät olisi siirtyneet menneisyyteen. Meinasin laittaa myös Uuno Turhapuron tähän listaan - sillä vispipuuron ja jauhelihan lisäksi minut kasvatettiin Uunoja katsellen. Oikein passeli minusta tuli, enkä oppinut Härski Hartikaiselta huonoja tapoja.




Haasteissahan on tapana laittaa pallo eteenpäin. Seuraavat kuusi hienoa naista, olkaat hyvät.Hertta,  Dorit, Ullamaj, Laura, Minna ja Kaisu.


Key Lime Pie

Tässä se on - jenkkien limepiiras. Simppeleistä raaka-aineista syntyy hetkessä torttu joka täräyttää pahimmatkin makeanhimot hetkeksi kumoon.
Key Lime Pie

Täyte
4 keltuaista
4 limen mehu
1 ruokalusikallinen raastettua limen kuorta
1 tölkki (375 g) kondensoitua maitoa

Pohja 

100 g voita
13 kpl digestivekeksiä


Päälle 
kermaa

vaniljasokeria
limenlohkoja
tomusokeria

Murusta keksit ja sekoita joukoon sulatettu voi.
Painele keksiseos tiiviisti irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. 
Paista uunin keskitasossa 150°C:ssa 10 minuuttia ja anna sen jälkeen pohjan jäähtyä.
Nosta uunin lämpö 175°C:een.
Vatkaa keltuaisia sähkövatkaimella niin, että koostumus hieman kuohkeutuu. 
Lisää joukoon kondensoitumaito ja vatkaa edelleen jotta seos sakenee. 
Lisää sekaan puristettu limenmehu (n. desi) sekä raastettu limenkuori. 
Kaada seos jäähtyneen keksipohjan päälle.
Kypsennä 10 minuuttia. Anna jäähtyä ja laita sen jälkeen jääkaappiin toipumaan yön yli.
Koristele vaniljasokerilla masutetulla kermavaahdolla, limenlohkoilla sekä tomusokerilla.


tiistai 27. joulukuuta 2011

Amaryllis roskiin ja tyttö töihin



Huomenna se on sitten ohi, pienoinen joululomani siis. Voisin sanoa, että kurjaa on kun joulut osuu viikonlopuille –  jää vähän kapeaksi nämä vapaapäivät ja joulutunnelmat. Täytyy kyllä myöntää, että tänään oli sellaiset aletunnelmat päällä, että unohtui kokonaan tuo joulukin. Hummasin muutaman tunnin kaupungilla, muutaman muun miljoonan turistin ja lomapäiväläisen kera. Yliopistokadun Beamhillissä oli alennuksessa taivaallisen ihanaiset ruskeat nilkkurit.  Tepastelin puoli tuntia ne jalassa ja välillä sylissä pitkin liikettä. Sinne kuitenkin jätin, kukkaro kun ei valitettavasti veny joka suuntaan ja ensi viikolla pitäisi venyä Köpiksessä vielä vähän. Hakekaa te joku 39-kokoinen ne hyvään kotiin, olivat aivan täydelliset!


maanantai 26. joulukuuta 2011

lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää Joulua!


Piparkakut ovat tänä vuonna tuollaisia. Jättikokoisia ja täynnä runsaalla ranteella puristettua kuorrutetta. Pistin sellofaanin ja annoin eteenpäin.

Äsken tuli valmista paketointitehtaalla, nyt ne on kaikki valmiit. Piti vähän ohjailla tässä kaksiossa ylimääräistä silmäparia - silmät kiinni nyt ja katsot sinne nurkkaan puoli tuntia. Paketointi on lempparipuuhaa ja koska sitä on tullut ihan työkseen joskus tehtyä, niin sitähän ollaan aika tarkkoja miten kulmat taitellaan ja minkalaisella määrällä paperia mennään. Kaikista kamalintahan on jos ahnehtii paperia liian ison arkin, silloin ei tule siistiä jälkea, tiedoksi vaan.

Tänään on myös elämäni ensimmäinen kondensoitu-maito ostettu kaupasta ja siitä pykätty jännärikakku. Jännäri siksi, että luulin sen olevan valkoista - maidon siis. Olikin ruskeaa tahmaa ja nyt jännätään miltä moinen kakku aamuisella näyttää. Koska olen aaton jälkiruoka-vastaava niin voi itse päättää mitä pöytään nousee.  Key lime pie on tänä vuonna valintani ja syy on se, että tuo ihmemaito on vieras asia omassa keittiössä. Nyt tuli hyvä syy kokeilla. Ei niin suomalaista eikä niin jouluista, mutta saletisi hyvää.

Ihanaa aatonvastaista yötä muruset. Minä se kömmin kohta nukkumaan, aamulla starttaa auto tuohon naapurikaupunkiin riisipuurolle. Siitä sitten toiseen naapurikaupunkiin, eli ihan tässä kulmilla tonttuillaan.

Nauttikaa - kaunista Joulua.

perjantai 23. joulukuuta 2011

Varaslähtö


Torstai oli viikon viimeinen työpäivä omalta osaltani. Mentiin päivänpäätteeksi tyttöjen kanssa syömään ihania aasialalaisia herkkuja. Oli kertakaikkisen mahtava ilta ja ihanaa oli saada juuri niitä ihmisiä lähelle,  jotka menevät ja asuvat ympäri maailmaa.  Siinä kilistellessä ja kikaltellessa tuli vähän rapisteltua joulupapereitakin auki.  Edinburghin erikoisvieraalta tuli Jamien uusin julkaisu. Paksu keittokirja, ihana paperi ja vallan herkulliset kuvat, mutta katsokaapas itse Jamieta, onko siinä pieni pöhötys päällä.

Ja valtavan kokoinen huivi, sekin kuoriutui yhdestä paketista.  Riikinkukkokuosi odottelee jo kevättä, minä samaten. Säätietojen mukaan se taitaa tulla jo ensi viikolla, tulisipakin!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Ei enää mustaa









































Alet ja muut halvennukset ne rullaavat jo joka puolella ja kukkarossa polttelee. Ostin vähän joululahjoja itselleni, eikö ole aika ihania.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Hänella on jotakin asiaa

Olen vähän sairastanut. Lyhyen ajan, mutta erittäin tehokkaasti - laatta on lentänyt pitkin kaakeleita. Nyt on selvitty siitä ja tänään pistinkin jo pipareita leipoen ja käärin viimeisiä lahjoja silkkipaperiin. Olen jouluihminen, mutta sitä saa aina vähän kaivella tuolta uumenista.  Sellainen on tunne, että glögiä on tullut juotua tänä vuonna aivan liian vähän ja joulutortut - ei ensimmäistäkään. Konvehtikiintiön uskon tulevan täyteen ensi viikolla - firman keittiönpöydälle luulisi korruptiokonvehtia saapuvan mahavaivojen verran. Että kyllä se kuulkaas siitä, sieltä se hyräilevä jouluminä taas löytyy, sopivasti viime metreille. Ja vielähän on viikko aikaa lipittää sitä liian makeaa glögiä ja toivoa parasta - jospa joku kutsuisi syömään niitä luumutorttusiakin.

Palkitsin itseni hurjan kiireisestä syksystä Kööpenhaminan lennoilla. Parin viikon päästä siivet vievät muutamaksi yöksi tuonne Köpiksen kaduille. Siitä on sata vuotta kun viimeksi piipahdin, joten nyt kelpaakin kaikki vinkit - herkulliset brunssipaikat eritoten!

Ihanaa viikkoa muruset ja anteeksi vain, Facebookin joulukalenterihan meni ihan pyllylleen.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Sunnuntaina ehtii






Vaikka nukkuisi sunnuntaina puolille päivin niin hyvin ehtii vielä päivään kiinni. Mutteripannu tulelle ja pikasuihkun kautta ystävän kaulaan kiinni. Harmaa mukulakatu vei We Got Beefin joulumarkkinoille josta lähti pukinkonttiin pari Kaksittvån juttua - olisi voinut lähteä vähän enemmänkin jos olisi tajunnut sitä käteistä ottaa mukaan.  Cafe Torrefazionessa pääsi kerrankin ikkunan viereen istumaan ja vakoilemaan latet huulilla Aleksilla köpsötteleviä ihmisiä. On se vaan mahti-kahvila, kunhan sisään mahtuu ja tuolin saa alleen.  Kluuvin alakerrassa oli markkinameininkiä ja yläkerran Hiilessä ihanaa glögiä. Parasta päivässä oli kuitenkin se viisi tuntia ihanaa seuraa ystävästä jota näkee niin vähän ja kohta vieläkin vähemmän - sinne se painelee muille maille passi taskussa.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Sydän sanoo pumpum


Viikko sitten sain kuoren missä luvattiin joulukuun ensimmäisen kunniaksi inkiväärin tuoksuista kaali-katkarapuwokkia. Nyt seitsemänteen päivään mennessä olen saanut namusia, kynttilöitä, kupillisen maitokahvia sekä banaaneja (!!!). Arvatkaa vaan onko moinen erikois-joulukalenteri piristänyt arkea. Ja tuo inkiväärinen kaalihässäkkä oli mielettömän hyvää! Wokattu kaali toi sen osuvan makeuden mukaan ja chili antoi sopivasti potkua. 

Joulukuu voisi tänä vuonna olla vähän pidempi.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Päivä numero neljä




































Tänään on kaksikymmentä päivää aattoon. Tein joululahjasuunnitelmia,  kirjasin ylös mitä kenellekkin paketoin. Suunnitelma jolla aion välttää hikisen hortoilemisen ympäri kaupunkia. Tein myös kolme joulukorttia. Aikaa niihin meni tunti ja tulos oli rumaakin rumempaa. Jos annan ne eteenpäin, niin voinkohan sanoa ostaneeni ne koulumyyjäisistä.

lauantai 3. joulukuuta 2011

Miksipäs ei




































Kävin eilen vähän hippaamassa. Helsinki oli sateinen ja pimeä. Kuuma punainen glögi ja yhtä punaiset kynnet olivat yön asusteet.


Ai niin, heräsin sitten kasilta. Kuusi espressoa auttoi oloa kummasti.

torstai 1. joulukuuta 2011

Tavoitellaan joulufiilistä

Heippa tyypit! Joulukuu tuli ja on pimeää kuin tontun takapuolessa.

Viime aikoina on ollut vähän liiankin hiljaista täällä Kimpassa-tontilla. Tiedätte varmaan - ne työt! Nehän tunnetusti vie ajan kaikelta kivalta. Siksi ajattelinkin pistää blogisen myös facebookiin ja sinne joulukalenterin pystyyn - tarkoitus olisi tarjota teille seuraavat 24 päivää jotakin höpinää. Tulkaa mukaan!