torstai 25. helmikuuta 2010

Pöriläinen



Tässä on meidän perheen mitä-kaapista-löytyy -hamppari. Nimesin sen pöriläiseksi, sillä hyvällä ruoallahan kuuuluu olla oma nimi. Pöriläinen on pullea ja hyvänmakuinen hässäkkä. Jos Pöriläinen olisi viinihyllyssä lukisi etiketissä salaperäinen ja yllättävä! Sillä yllättävä se onkin, koskaan ei tule kahta samalaista pöriläistä, jos vain noudatetaan kaappi-tyhjäksi-oppia. Tehkää tekin perässä, ei kun siis pöristelkää perässä!

Pöriläinen
vanhaa rapsakkaa leipää
punasipulia pannun kautta
mini-suolakurkkuja
kirsikkatomaatteja
rucolaa
juustoa
sinappia
ketsuppia
piffiä

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Klo 08.00



Tuo sydän oli aamulla kotioven eteen parkeeratun auton ikkunassa. Kuka lie tehnyt, toimi hyvin väsyneen mielen kohottajana! Tähän mennessä olen vain noteeranut pippeleitä ja piirakoita lumisten autojen ikkunoista. Tämä on kivempi, annan tälle kuukauden taidepisteet! Katsokaa, näin helposti se arkiaamun fiilis tokenee!

tiistai 23. helmikuuta 2010

Nassut


Olen ensi viikolla menossa pienen Kuutti-pojan upouutta nimeä juhlimaan. Olen tässä sopivaa lahjaa etsiskellyt ja äsken tuli tälläiset Gensen nassut vastaan. Vähänkö ovat päheät! Kissalusikkaa ja pupuhaarukkaa. Näillä minä ainakin söisin soppaani erittäin tyytyväisenä. Kolmen kuukauden ikäisestä en tiedä. Voi olla, että tissi vie voiton pupuhaarukasta.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Kulkue


Kops kops kohti viikonloppua! Jos taloudestani löytyisi 10-vuotias henkilö, päätyisi Marimekon Kulkue-kangas seinälle. Näinhän ei ole, sillä kodistani löytyy vain kolme kertaa vanhempaa tyyppiä - ja nekin tykkää valkoisista seinistä. Johonkin kuosia haluaisin laittaa, mutta mihin?

maanantai 15. helmikuuta 2010

Elämä ilman hiuslenkkejä


Olen aivan tyystin unohtanut kertoa ja näyttää yhden kivan juttusen. Tapahtui vuoden vaihteen jälkeen, operaatio - hiukset lyhyex! Kampaajatädin saksista kuului niks ja naks, kun kaksi kolmasosaa karvaa tippui lattialle. Ihana, kepeä kevät-tukka oli lopputulos. Hellä päälaki ja kuivat latvat kestosykerön jäljiltä veivät kampaajan tuoliin. Johan helpotti! Nopeasti se on taas kasvanut - porvaritukka, kuten joku sanoi.

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Ystävänpäiväkeitto




  • punajuuria
  • sipulia
  • omenaa
  • kasvislientä
  • tuorejuustoa
  • timjamia
  • mustapippuria
  • suolaa

Keitellään kasvisliemessä punajuuret, sipulit ja omena pehmeäksi. Soseutetaan kera timjamin, pippurin ja suolan. Sekoitetaan joukkoon reilusti tuorejuustoa. Nautitaan sametinpehmeä keitto kera lämpöisen leivän ja ystävien seuran.

perjantai 12. helmikuuta 2010

Hai-Rukka





Onni potkaisi, voitin Marian arvonnasta punaiset Hait ja keltaisen Rukkan. Vanhat Hai-saappaani olivatkin jo vaihdon tarpeessa. Ja ainakin 15 vuotta vanha Rukkani pääsee nyt roskalavalle. Haisee savulle kymmenien pesukertojenkin jälkeen sekä taitaa siitä pari veden menevää reikääkin löytyä. Näillä kelpaa siis ensi syyskuussa lompsia vesisateessa. Tai jos onni potkii jatkossakin, olen kaukana Suomen sääolosuhteista syksyllä. Olen nimittäin voittanut jo tänä vuonna lotossa 54,60. Otaksun tämän olevan maistiainen suuremmasta potista. Sellaisesta jonka ansiosta pääsee irtautumaan arjesta.

Tavoitteet 2010: Lottovoitto ja talo Italiasta.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Mustikkapiirakkaa ja Wonka-suklaata




Tein mustikkapiirakkaa. Laitoin siihen rahkaa, kermaviiliä, kananmunaa, sokeria, sitruunaa, taikinaa ja mustikoita. Siitä tuli kerrassaan hyvää, maut olivat kohdallaan. Söin sitä kaksi suurta palaa ja katsoin samalla leffaa, Jalia ja suklaatehdasta. Sekin oli hyvä, suorastaan erinomainen. Siinä olivat kaikki elementit kohdillaan. Annan siis viisi tähteä piirakalle ja viisi tähteä Jalille.
Hyvä voittaa pahan - ja piirakka maistuu aina.

tiistai 9. helmikuuta 2010

Tossua saippuan hinnalla




Nappasin Spirit Storen alejämistä valkoiset Reebokin lenkkarit matkaan. Perus freestylet, jotka tiedän istuvan räpylöihini kuin valetut. Pölyisestä kaapistani löytyy jo nuhjuiset mustat versiot. Ne ovat käytössä osoittautuneet jalkaystävällisimmiksi kengiksi, jotka omistan. Viimeksi tämä tuli todistettua Rooman katuja talsiessa. Siksi en ihmetellyt sekunnin sadasosaa pidempään kantaessani paria kassalle. Mutta kahta asiaa ihmettelen – ensimmäinen on se, että miten nämä maksoivat näin vähän. Toinen on se, kuinka tossupari sattui olemaan juuri omaan jalkaan sopiva. On vielä kolmaskin ihmetys, kuinka satuin edes astumaan koko liikkeeseen sisään. En käy siellä ikinä. Vastaus saattaa olla puoli-ilmaisten tossujen tuoksu, jonka vain nainen haistaa.


Noh näistä viis, nyt olen tyytyväinen 39-kokoisten tossujen omistaja ja yhtä iloinen myös siitä, että kevensivät kukkaroani vain summalla 20,50€. Jatkossa kuljenkin hajuaistin varassa pitkin kaupungin katuja, jos vaikka haistaisin puoli-ilmaiset Acnen Pistolit jostain.


maanantai 8. helmikuuta 2010

Ihhahhaa, ihhahhaa



Aino-Maija Metsolan Mustangi on kaunis. Sopivan unelias ja sopivan sininen. Olen ihminen, jota sininen ei yleensä puhuttele. Lisäksi olen ihminen, joka ei kovinkaan usein ole täpinöissä Marimekosta. Nyt kävi tuplasti toisin. Hyvä näin!

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Hilirimpsis




Tuossa on sunnuntain herkullinen ja tuhdimpi aamupalani. Samaa sorttia olen syönyt viimeiset neljä päivää. Runebergintortut ovat suurinta herkkuani, sellaiset kosteat ja mehevät kappaleet. Namnam! Nyt kun virallisesti päästiin torttupäivästä ylitse, voidaan siirtyä laskiaispullien pariin.

Viime viikon arki hujahti töitä painaessa ja viikonloppu kummityttöä houstatessa. Kaksi päivää 13-vuotiaan tytön kanssa tietää tiivistä shoppailua ruotslaisketjuissa. Lauantaihin sisältyi shopailun lomassa ravinnon tankkaus Kluvikadun Fazerilla. En ollutkaan vuosikausiin sinne eksynyt - ihana tunnelma, todella. Menkää sinne!

Huomenna taas urheasti uuteen viikoon. Ensi vkolla on tarkoitukseni vihdoin suoriutua jumppaan. Hävyttömän pitkä tauko takana - laiskuus ja kiire vie nopeasti. Pakko ryhdistäytyä, sillä tortut ja hiivat masusta on saatava liikkeelle. Kaivetaan siis pölyttynyt Motivus-kortti pöytälaatikosta.

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Jos päivät pitenevät



Kevättä puskee almanakan mukaan. Ikkunasta kun ulos katsoo en usko kinosten sulaneen ennen juhannusta. Siksipä sopii katsella talvijuttuja, eli kynttilänjalkoja. Iittalan Lantern on mielettömän upea. Näyttävä ja herkkä taidelasi istuisi ruokapöydälle tai vanhalle ikkunalaudalle. Mutta jos vaihtoehtona olisi kevätsäätä ja tuoreen ruohon tuoksua, vaihtaisin Lanternan näihin alta aikayksikön.

Kuva: Iittala

maanantai 1. helmikuuta 2010

Taas uusi viikko





Vuodessa on keskimäärin 52 maanantaita. Yksi maanantai kestää 24 tuntia, vaikka tuntuukin tuplasti pidemmältä, joten maanantaista joutuu vuosittain kärsimään 1248 tuntia. Huh huh!

Eilinen maanantai oli kamala. Erityisesti maanatai-aamut ovat rankkoja, jotka alkavat vähintään puolen tunnin herätyskellon torkuttamisella. Uskon myös olevani huomattavasti alttiimpi tapaturmille maanataisin. ( Tämä on todistettu metron portaissa pariin otteeseen) Niinpä eilisessä aamukiireessä teloin oikean peukaloni rikkinäiseen lasiin. Aiheutin järkyttävän haavan käteeni, värjäsin verisuihkussa valkoisen lattiani punaiseksi ja tirautin väsymisitkut. No okei, ei se veri suihkunnut, mutta valui vuolaasti. Onneksi tunnin teippailun, kylmän veden ja hengitystekniikan avulla sain sormeni pakettiin ja itseni ovesta ulos.

Tänään on sitten vietetty huomattavasti levollisempaa tiistaita. Sormi on edelleen kovin pipi, mutta mieltä hoivaan suunnittelemalla kesälomaa. Reissua, mökkiä, kaupunkia, puistoja ja sitä tärkeintä - aurinkoa. Kyllä - ajoissa kannattaa aloittaa!