Kettu kaupungilla

Joululahjaylläripylläri eli kettureppu on seikkaillut selässä jo pari kertaa.

Ei enää mustaa

Alet ja muut halvennukset ne rullaavat jo joka puolella ja kukkarossa polttelee. Ostin vähän joululahjoja itselleni, eikö ole aika ihania.

Miksipäs ei

Kävin eilen vähän hippaamassa. Helsinki oli sateinen ja pimeä. Kuuma punainen glögi ja yhtä punaiset kynnet olivat yön asusteet.


Ai niin, heräsin sitten kasilta. Kuusi espressoa auttoi oloa kummasti.

Viime kuukauden asu

Lähes samalla setillä mennään tässäkin kuussa. Tosin sen verran kevennetään, että sukkahousut ja turhat takit heitetään nurkkaan ja samalla vapautetaan myös varpaat talviunilta!

Mikä ihana kesä! Ja mikä ihana tekosyy mennä ostamaan kirsikka-kingis.

Armaat arki-helyseni

Punotun rannekorun olen poiminut joskus muinoin Forumin Indiskasta. Jostain syystä punotut ja letitetyt asiat kolahtavat aina - oli kyse sitten hiuksista, nahasta tai vaikka koruista. Ne on vaan minun juttu – joten eipä ollut mikään yllätys, kun tästä korusta tuli saman tein vaikiojuttu ranteeseen. Indiskasta teen aina silloin tällöin korulöytöjä. Aika harvoin sinne kyllä tulee eksyttyä, mutta usein on osunut silmään jotain kaunista asustehyllyiltä.

Toinen lemppari on pronssisen värinen ketju, jonka päässä roikkuu painava bootsi sekä pyssy.  Tämä on viime kesän super-löytö UrbanA:n alesta. Pieni pistooli on roikkunut kaulassani melkein jokaisena työpäivänä. Ja kyllä, sanoo ne silti vastaan.

Viimeinen on kilpikonna, uusin tulokas. Avautuva kilppari kotiutui Tukholman Urban Outfitters:stä joulun aikaan. Konnan kovan kuoren alle ei vielä ole piilotettu mitään, mutta kohta sinne pääsee jemmaan jotain oikein tärkeää.

Siinäpä nuo, kolme oudointa ja tärkeintä rihkamaa arjessa.  Erikseen on sitten Sormus ja muutamat muut – tunnearvoltaan mahdottoman tärkeät korut. Joskus näytän nekin teille.

Norjalainen emäntä

Viime päivinä olen palellut. En pakkassyistä, vaan loskasta ja siitä lohduttomasta harmaasta tihkusateesta joka nostaa karvat pystyyn. Kotona sitten lämmittelen sielua kirppislöytö niskassa (en siis punaviinilasi kourassa). Tämä kahden euron hintaan ostettu villatakki on jo pelastanut monta iltaa. Villis lämmittää niin vietävästi, välillä jopa vähän liikaakin. Epäilen kyllä, että villatakkiparka on jossain vaiheessa kutistettu pesukoneeessa, sen verran huovutettu fiilis tässä on. Kutistettu tai ei, villatakki on aivan nappi kokoinen päällä. Kiitos sinulle villatakin-hylkääjä, olet tehnyt minut iloiseksi.


Kiwit on maistunut tällä viikolla erityisen hyvälle. Kielestä kyllä meni kolmannen kohdalla tunto.

Kuuluu naksunaa

Korvat on mennyt lukkoon.

Valkoinen kaupunki

Nyt se alkoi – talvi!

Kuka mut pelastaa?

Postiluukusta tipahti viime viikolla yllättävä lasku talonyhtiöltä. Olivat sitten laskuttaneet epähuomiossa vuoden verran vain puolikasta vesimaksua. Tässä kuussa on myös  hajonnut pyykinpesukone ja eteisen suurista peiliovista toinen halkesi. Luojan kiitos parimetrinen peili ei ole ainakaan vielä tullut sirpaleina alas. Huomasin vielä äsken, että olen tainnut painaa koko vuoden duunia liian pienellä verokortilla, omaa tyhmyyttäni nääs. Itkettää varmasti ensi vuonna.



Johtuiko edellä mainituista kurjista asioista vai mistä, mutta sekosin ja ostin pari takkia. Hyvää joulua, juhannusta ja pääsiäistä minulle – kaurapuurolla kesäkuuhun asti. Aamen.

Kuvat lainasin Nellyltä, takit kotiutuivat Stockalta.

Eteisessä kohti etelää

Kamera on Italiassa, minä en.

Älä syö halpaa makkaraa!

Ostin Aleksin Monkilta toppatakin. Lämpöisen oloinen isoine huppuineen ja huisin kiva kaikin puolin. Vähän sellainen Vuokko-henkinen. Toivottavasti se kestää useamman talven, vaikka hinta kun oli halpa kuin makkara. 

Niin ja olin nynny, otin mustan! Vaikka sininen on ihan sika hieno! 

Viikon varuste

Kumisaappaat.

Super-hieno huojuva torni on työkaverin tekemä,  kakkaaja-peliasento omasta takaa.

Pum pum!

Elokuun on kaulassa kulkenut bootsi ja pyssy. Lähtivät somassa paperipussissa kotiin kaupungin sievimmästä kaupasta nimeltä Urban-a. Vuosien varrella sitä on kertynyt yhtä sun toista kyseisen puodin juttua kotiin. Monia ihania löytöjä, mutta tämä on kyllä kaikista paras. Ikioma pyssykoru ja juuri sieltä sievimmästä kaupasta ostettu. Tarkoittaa vaan yhtä juttua – vapise Clint!

Täältä tullaan – saluunaan tietty!

Kesäjuhliin

 

Kesäjuhliin mars! Tänään lähtee kukkamekko niskaan ja korallin sävyistä kiiltoa huuliin. Jotain tosin puuttuu - tukka se ei hulmua. Kuivanut ja vaivihkaa kihartunut kuontalo kaipaa kuumeisesti saksia ja värjäystä. Soitto kampaajalle on vain liian haastavaa.  Ehkä sitten syssymmällä - nyt ei jaksa murehtia auringon polttamia latvoja. Ratkaisu on - nutturaa kireämmälle ja kesäyötä haistelemaan! Sillä sipuli.

Ei vaihdeta kesäasua!

Matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan. 

Eipäs ollut kumpaakaan, mutta oli shortsit ja toppi. Niillä pärjää aina ja ikuisesti. Shortsit ovat yksi vaatenkaapista löytyvistä uskollisista ystävistä. Viime kesän Zara-löytö ja hyvin täyttänyt tehtävänsä. Juuri niin kuin kesävaatteen kuuluukin - helposti ja huolettomasti. Toppi H&M:n peruspuuvillaa. Ihan ok, vähän roikkuu suuuntaan ja toiseen, muuta lomapaita saakin olla vähän hälläväliä!

Ja piimä on muuten ihan kamalaa. Mausta en edes niin tiedä, mutta rumasti se valuu lasin reunoja pitkin.  Niin rumasti, ettei sitä voi juoda. Hyh.

Leppishomma

Sain tuliaisen. Herttaisen leppäkerttukukkaron. Söpöt ja pienet rahapussukat ovat lomalaisen kesävaruste numero yksi. Sinne mahtuu juuri ne muutamat kolikot joilla saa jäätelötötterön käteensä.

Lomakammassa juuri nyt nolla piikkiä. Kaksi tuntia ja sit lomps lomille! Varusteet päällä - leppiskukkaro taskussa ja aurinkorasvat iholla. Elämä on taas ihanaa!  

Syöty, juotu ja tanssittu

                                                         
Tämän hetken lempikorvikset. Roikkuivat eilen korvissa ystävän häitä tanssittaessa. Ovat niin mahtipontiset ettei muuta asustetta kehtaa samalla kertaa laittaa. Siksi niistä tykkäänkin. Överit.

Mekkokriisikin ratkesi viimehetkillä. Stockkalta löytyi torstai-iltana kelpo kolttu. Kesäinen ja raikas - liuhuvahelmainen Vila-mekko. Hyvä ostos, kelpaa vielä monet kesähulinat se päällä humpsutella. Kuvia ei ole. Pikkuveskassa ei ollut kameralle tilaa. Ensi kerralla otan kuvan, sitten näette.

Lyhyesti

Missä ne helteet on? Kesäkuu ja kaikkea. 
Housut jalassa tänään. Harvinaista. 
Levoton olo kaikin puolin.

Kuuma kaupunki

Perjantai aamuna klo 07.50. Paljaat sääret, liehuvat helmat ja katupöly. Aamut jolloin voi haistaa päivästä tulevan helteisen ovat niitä kaikista parhaimpia.

Tiistaina

Kurkussa majailee kaktus - taas. Se saapuu säännöllisin väliajoin kyläilemään nieluuni. Kurja vieras, lähtisipä se jo pois.

Maljakoissa kukkii risut. Tekevät tulppaanien kera kodista kauniimman. Vähän tälläistä kotikonstein tehtyä kevättä. Mutta kyllä vihreäpäiset risut päihittää tiistain räntäsateen mennen tullen.

Viihdyn punaisissa plyysipöksyissäni. Ne jalassa on hyvä olla ja elää kotona. Onko se muuten veluuria vai plyysiä? Kumpaa lie onkaan, mutta pinta tuntuu kovin pehmeältä ja turvalliselta talven kuivattamia koipia vasten. Voisin melkein temmeltää töissäkin näissä. Onneksi en ole niin rohkea (tai tyhmä), että lähtisin työpaikalle Missy Elliott-lookissa. Eikä meillä töissä temmelletä - ihan perus toimistokuraa se on.