Kesä kattilassa vol. 2

Tykkäättekö te ihmiset kesäkeitosta? Minä tykkään kovasti, vaikka ennen oli toisin. Lapsena se oli  lakkojen lisäksi pahinta mitä suuhun saattoi laittaa. Nykyään lakatkin ovat suurinta herkkua joita soisin löytyvän useammin lautaseltani.

Eilen tein kesäkeittoa - ensimmäistä kertaa ihan itse. Ja ensimmäistä kertaa ruokaa kotona tänä kesänä. Voileipiä ja yhtä sushin vääntökertaa ei lasketa miksikään kokkailuksi.

Ne harvat päivät mitä lomalla tuli kaupungissa oltua, piti tietenkin ehdottomasti viettää ulkona. Lisäksi koti on ollut koko heinäkuun melkoista saunaa. Erityisesti yöt ovat olleet aika kurjia - hikisiä ja

yhtä lakanoihin liimautumista. Näistä syistä ei ole tosiaankaan huvittanut pistää keittoja tulelle tai yhtään mitään uuniin. Nyt sitten elokuun ja pikkaisen viilenneiden päivien kunniaksi syntyi hellalla kesäkeittoa kokonaiset kahdeksan litraa! Puolivahingossa tuli keiteltyä vähän liikaa, mutta nyt kun tili rällätty miinukselle sopii syödä soppaa ainakin alkuviikko. Tästä olisi äiti ylpeä. 

  

Kesäkeittoa

Perunoita

Porkkanoita
Kukkakaalia
Vihreää parsaa
Kevätsipulia
Herneitä
Maitoa
Vehnäjauhoja
Voita
Valkopippuria
Suolaa
Sokeria

Kattilaan litran verran vettä, pestyjä perunoita kuutisen kappaletta ja 

muutama pilkottu porkkana sekä valkopippuria ja suolaa. 

Kiehautetaan muutama minuutti ja lisätään sen jälkeen joukkoon 

kukka- ja parsakaali sekä sipuli. Annetaan kiehua vielä kymmenisen minuuttia,

niin että kasvikset alkavat olla melko pehmeitä. Sekoitetaan keskenään litran verran maitoa ja pari ruokalusikallista vehnäjauhoja. Lisätään maito-jauhoseos keitoon

ja perään herneitä oman maun mukaan. 

Lopuksi kattilaan muutama ruokalusikallinen voita.

•••••••••••••••••••••••• 

Unohdin ostaa kaupasta yrtit. Keitto olisi ehdottomasti vaatinut tilliä pinnalle. Toinen yhtä tärkeä ainesosa joka jäi puuttumaan oli valkoviini. Sitä olisi sopinut lisätä kunnon loraus joukkoon.
Näistä puutteista huolimatta keitto oli kelpo kamaa. Suosittelen!