Tiedättekös, mikään ei ole yhtä raivostuttavaa kuin tihkusade. Se on kaikista kurjinta. Vihaksi pistää sellaisessa säässä fillarointi. Vähän suututtaa myös pyöräni vaihteet jotka sopivasti sanoivat pox. Harmaa ja kolea oli kaupunki tänään. Ja pitkältä tuntui tässä maisemassa pyörätiet Helsingistä Espooseen.
Perillä juhlittiin äitiä. Se oli kivaa. Kivat asiat tuovat voimaa. Siksipä kotiin päin polkeminen tuntui helpommalta ja olo kevyemmältä. Masu oli täynnä mansikoita ja taivaalla poutapilvi. Kyllä se siitä, ajattelin. Huomenna saattaa olla se ihana toukokuu. Ja siitä me leivotaan kesä!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti