Nan nan naaa

Kuplivan viikonlopun jälkeen maistuu puistossa mausteiset pyörykät ja nan-nan-naaanleipä.

Aamu on aamiaista varten

Ainakin joskus. Vapaapäivinä, kuten lauantaiaamuna voi herkutella pitkän hetken.

Paistoin mustikkapannareita. Ryöstin reseptin herkullisesta Voisilmäpeliä-blogista. Hyvä oli ohje, mutta kokki ei keskittynyt reseptin lukuun tarpeeksi. Mittailin kulhoon ainesosia puolihuolimattomasti. Seurauksena tästä, taikina jäi aivan liian paksuksi. Se tarttui lettupannuun ja kauhoihin kiinni kun liisteri.  Lisäksi unohdin lisätä tärkeimmän raaka-aineen kokonaan - ne mustikat. Mustikkapannareita ilman mustikoita. Höh, mitäs se nyt on olevinaan. No ne olis nyt pannarimyhkyröitä ja pikkasen raakoja sisältä. Lopputulos ei siis näyttänyt ihan samalta kun Eevan lautasella. Takuuvarmaa materiaalia 'Ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä' - facebook ryhmään?

Bye bye Upi

Tippa linssissä täällä. Taitaa olla univelkaa.
Mutta arvatkaas mitä! Ihana lomamatka plakkarissa. On onni olla lomalla rakkaan kanssa. Ei vielä, mutta kohta.

Kuva:Google

Kansallismakeinen

Suklaan lisäksi himoitsen lakritsia ja vähintään yhtä usein. Siksi ei ole epäilystäkään siitä, etten kantaisi Pandan uutta pakettia kaupasta kotiin. Panda juhlii tänä vuonna 90-vuotisjuhlavuottaan ja sen kunniaksi on peruslakut pistetty retropakettin. Pidän tälläisistä kampanjoista missä nostetaan alkuperäisiä purkkeja ja pakkauksia uustuotantoon. Vaikka taitaa olla niin, että tämäkin retrokuori on päivitetty versio 60-lukulaisesta paketista. Hyvätä näyttää silti ja lakut ne nyt maistuu aina!

Ja Vaajakoskelaisen makeistehdaan tuotteita suosin muutenkin. Sillä siellä minä asuin pikku tyttönä. Kauan eläköön Panda!

Kaupunkilaista laatuverta

Toimin viime viikonlopun Vääksyläisten hyttysten ateriana. Luulin lähteväni nautiskelemaan ja päivää paistattelemaan. Päädyin kahdeksi vuorokaudeksi hyttysten hyökkäyksen kohteeksi.  Noh, oikeasti relasin ja nautin - ötömölliäisistä huolimatta.  Aurinkokin porotti vaikka jalat on silti ihan kanankoivet. Ja ne kutiaa, vieläkin. Kutiaa, kutiaa, kutiaaaaaa - selästä, jaloista ja niskasta.  Ja bepanthen on ihan loppu. Nyyh.

Parsasuu

Viime aikoina on tullut pisteltyä aika tiheään tahtiin parsaa poskeen. Eri muodoissa tarjoiltuna, mutta sanoisin sen olevan parhaimmillaan risotossa. Ja nimenomaan mestarikokki-mieheni hartaasti hauduttamassa risotossa. En ole sen voittanutta kohdannut.  Kaunistakin se on - ihanaa ja herkullista kevätruokaa. Ehkä yksi lempiruoistani. Yksi niistä kymmenistä. Ja aika moni niistä on italialaista sorttia.

Kuuma kaupunki

Perjantai aamuna klo 07.50. Paljaat sääret, liehuvat helmat ja katupöly. Aamut jolloin voi haistaa päivästä tulevan helteisen ovat niitä kaikista parhaimpia.

Luxusta 1,5 desiä?

Manolo Blahnikin punaiset korkokengät coca cola -tölkin kyljessä. Mitä tähän nyt sanoisi. En tajua.

Olisin luultavasti tajunnut 20 vuotta sitten. Silloin keräilin erilaisia cokistölkkejä. Niitä kertyikin parissa vuodessa melkoiset pinot huoneen hyllyille. Sitten tuli vuosia lisää ja niistä piti päästä eroon. Mihin lie joutuivat - toivottavasti kierrätykseen. Paitsi, ettei silloin taidettu tölkkejä kierrättää.


Nyt alkoi myös kiinnostamaan mitäs te olette keränneet?

Kivat ruudut

Indiskan Havanna-täkki on täydellinen kesäkaveri. Pirteä, tilkuista tehty peite taitaa olla sängynpeitteeksi tarkoitettu, mutta miksei se sopisi myös picnikviltiksi. Sehän kulkee pyörän korissa näppärästi lähipuistoon. Vekkuli ruutukuosi nurmikolla saattaa kaivata seurakseen tuoreita mansikoita ja paljaat varpaat. Niin ja ystäviä! Tervetuloa köllimään kaverit!

Jotain makeaa!

Banaanin paloja, lusikkaleipiä ja hunajaa. Ne löytyivät kaapista ja niistä syntyi akuuttiin makeanhimoon jälkkäri-pälkkäri. Nam nam! Ei sentään suklaan veroista, mutta hyvää!

Juice on altaassa

Justiinsa joo. Ei vetele olla töissä näillä säillä. Kävin äsken testaamassa uutuus-mehujään ja tarkistamassa tarkeneeko t-paidassa. Uutuus-mehujää oli Juice. Se näytti spirellolta ja maistui ihan kakalta. Ei kannata ostaa, pyh. Mutta eipä kyllä pahat juicet tällä säällä paina. Aurinko paistaa ja elämä hymyilee. Farkkutakki ja sukat oli liikaa. Ne riittänevät selitykseksi miksi olo on hyvä.


Ou jee, bye bye toimisto! Nyt ulos!

Yo

Toukokuun väri - Mavala, Paris!

Aamunäkymä

Skumppaseura for ever!

Oi ihana toukokuu

Tiedättekös, mikään ei ole yhtä raivostuttavaa kuin tihkusade. Se on kaikista kurjinta. Vihaksi pistää sellaisessa säässä fillarointi. Vähän suututtaa myös pyöräni vaihteet jotka sopivasti sanoivat pox. Harmaa ja kolea oli kaupunki tänään. Ja pitkältä tuntui tässä maisemassa pyörätiet Helsingistä Espooseen.

Perillä juhlittiin äitiä. Se oli kivaa. Kivat asiat tuovat voimaa. Siksipä kotiin päin polkeminen tuntui helpommalta ja olo kevyemmältä. Masu oli täynnä mansikoita ja taivaalla poutapilvi. Kyllä se siitä,  ajattelin. Huomenna saattaa olla se ihana toukokuu. Ja siitä me leivotaan kesä!

Pääasia

Hah haaa, naurattaa. Ne on kypäriä ne.

Ensi tiistaina vietetään valtakunnallista Pyörällä töihin -päivää.  Silloin minä hurautan työmaalle Terässiipi alla. Viuuuuuuuuuuh!

Kuvat: Finnish Design Shop

Vihreän naisen ateria

Rucolaa, pastaa, kirsikkatomaatteja, leipäjuustoa, kiiviä, avokadoa, 

pinjansiemeniä, oliiviöljyä, pippuria.

vaaleaa leipää, kirsikkatomaatteja, valkosipulia, 

rucolaa, timjamia, oliiviöjyä, pippuria ja sormisuolaa.

Tiistaina

Kurkussa majailee kaktus - taas. Se saapuu säännöllisin väliajoin kyläilemään nieluuni. Kurja vieras, lähtisipä se jo pois.

Maljakoissa kukkii risut. Tekevät tulppaanien kera kodista kauniimman. Vähän tälläistä kotikonstein tehtyä kevättä. Mutta kyllä vihreäpäiset risut päihittää tiistain räntäsateen mennen tullen.

Viihdyn punaisissa plyysipöksyissäni. Ne jalassa on hyvä olla ja elää kotona. Onko se muuten veluuria vai plyysiä? Kumpaa lie onkaan, mutta pinta tuntuu kovin pehmeältä ja turvalliselta talven kuivattamia koipia vasten. Voisin melkein temmeltää töissäkin näissä. Onneksi en ole niin rohkea (tai tyhmä), että lähtisin työpaikalle Missy Elliott-lookissa. Eikä meillä töissä temmelletä - ihan perus toimistokuraa se on.