Syyssunnuntaisin parasta puuhastelua on metsissä kömyäminen. Ja melkein yhtä hienoa on kotiin palaaminen suuren sadon kera. Tunnistan kolme sientä; kanttarellin, suppilovahveron ja punaisen kärpässienen. Kanttarellejä en löydä ikinä, suppiksia saan sankokaupalla ja kärpässienet osaan kiertää kaukaa. Näillä pärjää jo pitkälle.
Eilen kertyi koreihin hurjat määrät suppiksia. Kolme tuntia Nuuksiossa ja monen monta litraa satoa. Nam nam sanoo myös sieniseuralainen jonka krapulaisena metsään raahasin. Menevän viikon menu värittyy aikalailla kyseisitä hattutyypeistä. Eilen tarjolla oli sienikastiketta - tänään sienipastaa. Loput taidan kuivattaa, jotten muutu keltarunkoiseksi.
Ihanaa on kerätä omin kätösin raaka-aineita. Ihanaa on omin kätösin keitellä niistä herkkusia.
Huomenna äiti tuo omenoita. Ihana syyssato just nyt!
Tyylinäyte metsästä - kaupunkilainen sienestää.
Tekstit
6 kommenttia:
=)
Joo-o, entäs ne hirvikärpäset :(
noista saa ihanaa piirakkaakin..
sienestysasento on super! :D Justiinsa samat sienet tunnistan minäkin, mutta samoilla linjoilla melinan kanssa, entäs ne hirvikärpäset.....hyi puistatus!
Chatrin: :) takaisin.
Melina: Näillä tienoilla ei hirvikärpäsiä ole.
Sannis: Niin sanoo mieskin. Olen vain laiskistunut leipuri. Sienipiirakka on kyllä taivaallista. Oikeastaan ihan mikä vaan piirakkapohjan päälle eksyvä ruoka-aine on uunissa käyttämisen jälkeen herkkua.
Riehu: Juu ja kyseisellä sienestysasennolla mahtaa mennä muutamat sienet ohi. Saattaisi auttaa satoa isommaksi jos madaltaisi asentoa.
Ja ei oo kärpäsiä - uskokaaaa!!!
Täältä myös ääni piirakalle.
Lähetä kommentti