Mökkikesä 2012

Rumaa karata sanomatta sanaakaan. Hyi minua!

No minne se sitten karkasi? Juhannuksesta lähtien tuli ajettua ristiin rastiin Suomea, istuttua niin Itä-Suomen, Länsi-Suomen kuin Etelä-Suomenkin ihanilla mökkikuisteilla. Jostain syystä kamera pysytteli lähes koko loman kassin pohjalla, ei siis tekemisen puutetta ollut. Muutama kuva sentään löytyi, kuten silakat, jotka kälyn mielestä maistuivat siltä kun teräskattilan pohjaa olisi nuoleskellut. NAM!

Kesän aloitus

Kiitos kanssa-asujan syntymäpäivän - kesä aloitetaan aina sängyssä nautitulla kakulla. Tuntuu, että hetki sitten nuotiin mansikkakakun rippeet lusikoista samaisessa sängyssä. Siitä on kaksi vuotta. Päivät ja kuukaudet suorastaan kiitää eteenpäin. Pelkään, että kesä menee liian nopeasti ohi. Täytyy muistaa nauttia joka päivästä, ottaa kevyemmin, porottaa poskipäivä auringossa ja pitää jokaisena päivänä varpaat vapaana sandaaleissa.

Äidit kävi kylässä

Pyörin keittiössä yli viisi tuntia. Hyvin meni jokainen ruokalaji ja onnistuin jopa pitämään uppomunat kassassa vaikka ajoitus parsojen kanssa meni vähän hutiin.  Äitien lisäksi kakku oli success, ensi vuonna uusiksi.

Uusi harrastus

Facebookissa jo vilautin meidän perheen uutta harrastustani.  Olen niin tohkeissani palstasta, etten vahingossakaan unohtanut kertoa multahommista myös täällä. Nyt kun maa on käännetty, on aika päättää mitä siemeniä sinne multaan piilotetaankaan. Pää on pulloollaan ideoita ja tahdon tietenkin kokeilla kasvattaa kaikkea mahdollista.  Olen höpsähtänyt. Olen kaupunkilainen joka sovitti kuvitteelista heinähattua ja tajusi,  että sehän istuu paremmin päähän kun lattekuppi kouraan. Varustelukin on tässä harrastuksessa tärkeää. Siemenien lisäksi hankintalistalla on ihanaiset ja napakat kitkemishanskat - samanlaiset kun palstakaverillani. Ja puutarhahattu - se on tärkeä myös.

Tiedossa on multaisten sormien kesä 2012.

Unelmien lakanat

Viime aikoina on tullut harvoin kannettua kameraa mukana. Huono juttu, täytyy ottaa ryhtiliike asian korjaamiseksi ja nostettava kamera taas olalle. Kyllähän keväästä 2012 tulee olla kuvamateriaalia mitä sitten myöhemmin voi tutkia ja päivitellä ruttuisena vanhana rouvana, että tuolloin oli vielä keväät lämpöisiä ja poskipäät sileitä. Ja kärsiihän tässä blogikin kun ei ole kuvia mitä ladata tänne. Onneksi on iso G joka auttaa. Googlaten löytyy herkkuja, eli Hayn herkullisia lakananoita. Kokonaisen kevään olen näistä haaveillut. Kunpa saisin iltaisin sukeltaa raikkaisiin ruutuihin ja heilutella mintunvärisiä varpaankynsiä peiton alta. Ne sopisivat täydellisesti tuohon, varmasti täydelliseen keltasävyiseen lakanaan. Ja lauantai-aamuna, silloin joisin raidallisella pillillä punaisista viinimarjoista tehtyä smoothieta, punasävyisen lakanan alla. Miten sitten tehdä haaveista totta, miten saada viikattua keltasävyiset ruudut omaan makuuhuoneeseen? Yhdellä lakanasetillä ei pärjää, kaksi ihmistä tarvitsee kaksi tyynyä (oikeasti neljä) – ja kaksi peittoa - ja voi kauhistus mitä ne maksavat. Ei auta kun jatkaa haaveilua, sillä tällä hetkellä rahat riittäisivät ehkä yhteen tyynyliinaan.
Kuvat: www.finnishdesignshop.fi

Kaali kuppiin kopsahtaa

Olen elänyt koko keskiviikon maanantaita. Yksi vapaapäivä ja koko pää sekaisin. Kun oma kaali ei pysy kasassa niin mikäs sen sopivampaa kun napata Hannalta resepti. Ohjeesta syntyi vallattoman hyvää kaalisalaattia. Itse lorautin vähän liikaa sinappia ja kaalitkin suikaloin aika rouhesti. Ensi kerralla sitten viilaillaan niitä sievempiä suikaleita.