Uuden kodin etsintä jatkuu. Toivo ei ole hiipunut täysin - oikeasti hyviä vaihtoehtoja on tullut eteen. Kuitenkin Se Koti on vielä odottamassa jonkin kulman takana (sympaattisella pikkukadulla keskustan tuntumassa, missä pionit tuoksuvat ja merituuli tekee takkuja tukkaan).
Tulevassa kodissa on lämmin henki, korkeat huoneet jotka tulvivat valoa ja mahdollisuuksien keittiökahdelle kotikokille. Lisäksi listalla on tusina muita vaateita, yksi tärkeimmintä on tila vähintään kuuden hengen ruokapöydälle. Olen haaveillut läpi kotieni kunnon pöydästä, joka ei pienestä hetkahda. Pöydästä joka tekee asuntoon sydämen jonka ympärille saan kerättyä tärkeät ihmiset ihmettelemään maailmaa. Rustiikkia, valkoista, uutta ja vanhaa miksattuna - ehkä eriparisia puisia tuoleja natisevalla lautalattialla tai vaikkapa raskas elämää nähnyt penkki - niissä olisi aineksia kodin sydämen ympärille. Silmä tarkkana ja asuntovahdit päällä etsintä jatkuu - ainakin on arkistot täynnä kuvamateriaalia mistä ammentaa ideoita ja inspiroitua sateisena lomapäivänä.
Kuvat: Living Etc, Woodnotes
Tekstit
3 kommenttia:
Iso pöytä on omallakin haavelistalla. Vanhempieni kotona kaikki sosiaalinen kanssakäynti on aina tapahtunut keittiössä. Sen ison ruokapöydän ääreen on aina mahtunut kattamaan vielä yhden lautasen naapurin pojalle. Sellaista haluan minäkin. Keittiö ja itse asiassa ruokapöytä kun on kodin sydän.
Alma: Se on totta, että keittiössä on aina parhaimmat bileet. Ja minunkin tulevaan pöytää mahtuu aina naapurille lautanen tai kaksi!
Olet kyllä tosi hyvin tallentanut myös minun unelmakotini kuviisi :) Muutimme juuri, ja tämä nykyinen pesä on aika lähellä haaveiltua, muutama neliö lisää ei tekisi haittaa, ja se, että sen rempan saisi joskus tehtyä... :)
Lähetä kommentti