Yo

Toukokuun väri - Mavala, Paris!

Aamunäkymä

Skumppaseura for ever!

Oi ihana toukokuu

Tiedättekös, mikään ei ole yhtä raivostuttavaa kuin tihkusade. Se on kaikista kurjinta. Vihaksi pistää sellaisessa säässä fillarointi. Vähän suututtaa myös pyöräni vaihteet jotka sopivasti sanoivat pox. Harmaa ja kolea oli kaupunki tänään. Ja pitkältä tuntui tässä maisemassa pyörätiet Helsingistä Espooseen.

Perillä juhlittiin äitiä. Se oli kivaa. Kivat asiat tuovat voimaa. Siksipä kotiin päin polkeminen tuntui helpommalta ja olo kevyemmältä. Masu oli täynnä mansikoita ja taivaalla poutapilvi. Kyllä se siitä,  ajattelin. Huomenna saattaa olla se ihana toukokuu. Ja siitä me leivotaan kesä!

Pääasia

Hah haaa, naurattaa. Ne on kypäriä ne.

Ensi tiistaina vietetään valtakunnallista Pyörällä töihin -päivää.  Silloin minä hurautan työmaalle Terässiipi alla. Viuuuuuuuuuuh!

Kuvat: Finnish Design Shop

Vihreän naisen ateria

Rucolaa, pastaa, kirsikkatomaatteja, leipäjuustoa, kiiviä, avokadoa, 

pinjansiemeniä, oliiviöljyä, pippuria.

vaaleaa leipää, kirsikkatomaatteja, valkosipulia, 

rucolaa, timjamia, oliiviöjyä, pippuria ja sormisuolaa.

Tiistaina

Kurkussa majailee kaktus - taas. Se saapuu säännöllisin väliajoin kyläilemään nieluuni. Kurja vieras, lähtisipä se jo pois.

Maljakoissa kukkii risut. Tekevät tulppaanien kera kodista kauniimman. Vähän tälläistä kotikonstein tehtyä kevättä. Mutta kyllä vihreäpäiset risut päihittää tiistain räntäsateen mennen tullen.

Viihdyn punaisissa plyysipöksyissäni. Ne jalassa on hyvä olla ja elää kotona. Onko se muuten veluuria vai plyysiä? Kumpaa lie onkaan, mutta pinta tuntuu kovin pehmeältä ja turvalliselta talven kuivattamia koipia vasten. Voisin melkein temmeltää töissäkin näissä. Onneksi en ole niin rohkea (tai tyhmä), että lähtisin työpaikalle Missy Elliott-lookissa. Eikä meillä töissä temmelletä - ihan perus toimistokuraa se on.