Öhöm

Meillä on kotona tälläistä. Sanon öhöm. Kaunis valkoinen lattia on täynnä pahoja työkaluja, jotka tekevät ilkeää jälkeä. Öhöm. Yritän olla kiva ja ymmärtää satunnaisia fillarin huoltoparkkeja olohuoneessa. Katsotaan kuinka kauan. Öljyt lattiassa kiristää mieltä, sanon minä.

Tässä äsken tarmokkaana päätin pestä ja kiilottaa keittiön tiskialtaan. Näppäränä neitinä keksin, että kloridiahan sinne laitetaan. Puoli pullollista altaaseen ja muutama tippa ohi. Tarkemmin sanottuna 6 pisaraa uudelle koltulle. Pilalle meni. Harmittaa. Allas kyllä kiiltää, laiha lohtu se.

Ja pyöräkin kuulemma pelittää. Huomenna mekko-ostokseille. Eiku Hulluille Päiville. Tai molemmille.

Kesä kattilassa

Hackmanilta tuli markkinoille emalinen kesäkattila. Veikeä. Tämän kanssa mennään kesälaitumille perunoita keittelemään. Sanoisin myös, että mainio lomatuliainen mökille. Tykkään.

Helsinki-Riihimäki-Porvoo

Maakuntamatkailua aurinkoisena lauantaina. Ihanaa meininkiä. Se on kohti kesää siis!

Retken ensimmäinen etappi oli Riihimäki. Kierrettiin kirpputoreja ja toivottiin löytyvän lasia - vanhoja purkkeja, maljakoita ja pulloja. Noh, melkoisen laihaksi jäi saalis kaupungista jossa lasia valmistettiin 90 vuotta.


Raitajakku. Hankala tähän on säilöä muroja.

Matkaseuralaisen kommentti:
-Sopii tohon Westend-tukkaan.
-???



Vanha keittiöpurkki. Iso. Taas yksi lisää muiden rakkaiden joukkoon. Jee.


Laku-suklaata. Nam nam. Hyvä tehtaanmyymälä, sillä siellä sopi maistella mahan täyteen.


Isokokoinen L-kirjain. Siinäpä se. Minun aakkonen.

Ensi kerralla liikenteeseen sitten kukon laulun aikaan. Niin se vaan on, että kaikki ne kivat romuliikkeet ja kirpparit sulkevat ovensa jo kahdelta. Niinpä nytkin oli todettava ripoja vedellessä että kiinni on. Jonkinlainen saalis silti tuossa, mutta mikä kivointa - tuli vietettyä letkeä kevätpäivä muilla mailla.

Nyt nopeat päikkärit, sitten kuohuviini kainalossa Espooseen ystävän pikkuista koiraa paijaamaan. Hei hei!

Bakerella

Ystävä vinkkasi jenkkiläisestä Bakerella-blogista. Melkoisia tekeleitä näkyy suoltavan tämä mamma kotiuunistaan. Minun makuuni ovat liian elintarvikeväreillä sotkettuja, mutta pellillisen nappeja voisin vapaapäivien kunniaksi pyöräyttää.


Arvontaa naapurissa, Musta Tuntuu -blogisessa! Osallistukaa! Hop hop!

Tavatkaa Hermanni!

Vielä tovi sitten en omistanut sopivaa laukkua viikonloppu-matkoille. Haalin reissun tullessa kamani joko liian isoon säkkiin tai useampaan nyssäkkään. Huonoja vaihtoehtoja molemmat. Nyt onkin asia toisin. Eräänä lauantaina hilppasin naapuri-Uffin läpi ja siinä se möllötti - täydellinen viikonloppulaukku. Kerrankin näin onnekkaasti! Kotona saalista tutkiessa löytyi bonuksena yhdestä laukun lukuisista taskuista vanha SYP:n kynä. Tiedättekö sellaisen jossa kynä on ketjulla kiinni telineessä. Noh, siitäpä en tykkää, mutta laukusta valtavasti. Niin paljon, että annoin sille nimen. Saanko esitellä - tässä Herra Hermanni.


Huomio mukavat ihmiset - järjestäkää pian ihania viikonloppumatkoja! Minä ja Hermanni ilmottaudumme mukaan! Aiomme nimittäin kerätä tulevana kesänä kosolti yhteisiä muistoja.

Pääsiäismailla

Neljä päivää mökillä. Takkuja tukassa ja lämpöiset villasukat jalassa. Ihania aamupannareita auringon valossa. Viinilasin jättämiä renkaita pöydänpinnassa. Naurua. Sellaisia asioita tulee mieleen neljästä päivästä.