tiistai 30. maaliskuuta 2010

Lempeä niskatuki




Siinä on kaulaliina. Ihana ja pehmeä lahja jonka viikonloppuna sain. Se on pitkä, todella pitkä. Testasin - viisi kiepsautusta kaulan ympärille menee helposti. No, sitten ei pää käänny ja auton alle kävelemisen riski kasvaa. Hui kauhistus. Kiedon siis vain neljä kierrosta kaulaliinaa kaulaani. Kivalta se näyttää. Harmaa on kaunis väri ja itsetehdyt lahjukset niitä kaikista ihanista ihanimpia.

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Meidän äiti tekee parasta ruokaa!










Tänään oli keltainen päivä Espoossa. Tuli hyvä mieli ja täysi maha. Sunnuntai-olossa on hyvä elää.

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Kopoti kopoti


Spots taisi tilata taannoin poni-pyörän. Perässä tullaan. Oma poni on saatava heti, sanoo nimimerkki pyörähullu!

Olen tässä talven ihmetellyt miksi ketjusuoja on muovia. Ei olisi saanut ponille sellaista laittaa. Taisin päästä ihmetyksestä yli siinä vaiheessa kun kuulin pyörän mukana tulevista tuunaukseen tehdyistä tarroista alkuperäisillä kuvioilla. Vielä tarroja hienompaa on edessä oleva tavarateline. Siihen on hyvä laittaa kesäjutut kiinni ja polkaista kohti toria tarra otsassa.

Nähdään poniajeluilla!

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Heinäkuun helmat

Näinä päivinä olen haaveillut heinäkuusta, kesäilloista ja paljaista varpaista. Kesäajan parhautta on sukattomuus. Se tuo vapauden, jota ei talvikuukausina koe. Tärkeää on myös lakata varpaankynsiin punaista sävyä. Ne yhdistetään kesähelmoihin, nutturatukkaan ja auringosta punottavaan nenänpäähän. Siinä se heinäkuun asu!







Urban Outfittersin
mekot ovat raikkaita ja täydellisiä pitkiin kesäiltoihin. Tulkoon kaappiini tuo kaunis valkoinen. Se päällä tanssin kesäöinä ja nautin hyvästä olosta varpaat hiekassa kikattaen.

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Kumkvatti





Sellainen pikkariikkinen ja makea hedelmä. Kokki pisti viipaloiden ja kuumalle pannulle. Perään sokeria. Karamellisoitui hetkessä sulavassa sokerissa. Nostettiin saman tein sienirisoton päälle. Oho, risotonko päälle?

Kyl kyl ja hyvää oli.
Minäpä silti yhdistän makeaan jälkiruokaan sekä maistelen suoraan pannulta.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Puolen päivän taivas








Olen löytänyt uuden tien, sellaisen joka vie lounaalle Allotriaan. Jukran pujut miten hyvää ruokaa siellä tarjotaan! Tila on avara ja ihana, ja mikä parasta - valtavista ikkunoista tulee sisälle auringonvaloa niin reippaasti, että siinä se paha kevätväsymys katoaa kerta heitolla.