4 vuotta sitten
tiistai 12. lokakuuta 2010
Takkeja siellä ja takkeja täällä
Tässä olisi taas yksi, sangen verraton yksilö – ainakin kuvan perusteella. Voi jumpranhuitti, joudun vakavasti harkitsemaan kyseinen vihreän ihanuuden tilausta. Olisi nimittäin ollut heti tänä aamuna jo kovasti tarvetta sadetta hylkivälle ja lämpöiselle parkalle. Pistän takin mietintämyssyyn, ainakin iltapäivään asti. Sitten saattaaa kuulua naps, kun tuote kolahtaa ostoskärryyn.
Kuva:Asos
maanantai 11. lokakuuta 2010
Piirakkatehtaalta päivää!
Ihana ja kiltti työkamu raahasi jättisäkin omenia meikäläiselle. Olen viikon verran leiponut niistä piirakoita sellaista tahtia että Fazerkin kalpenee. Olen myös syönyt kuumaa omppupiirakkaa vaniljajäätelöllä sellaisia määriä, että farkut alkavat käydä pikku hiljaa pieneksi. Jotten vallan muuttuisi happamaksi palloksi pistin torstaina ison kasan omenaa pakkaseen. Ja silti, vielä on muutaman piirakan verran omenaa pöydällä. Oi ja voi, mitä ihminen voi kiusauksille. Ei mitään, aion taas tänään leipoa.
perjantai 8. lokakuuta 2010
Älä syö halpaa makkaraa!
Ostin Aleksin Monkilta toppatakin. Lämpöisen oloinen isoine huppuineen ja huisin kiva kaikin puolin. Vähän sellainen Vuokko-henkinen. Toivottavasti se kestää useamman talven, vaikka hinta kun oli halpa kuin makkara.
Niin ja olin nynny, otin mustan! Vaikka sininen on ihan sika hieno!
torstai 7. lokakuuta 2010
keskiviikko 6. lokakuuta 2010
Kylässä
Olin ystävillä kylässä, uudessa ihanassa Lauttasaaren kodissa. Unohdin tosin kuvata kotia, mutta huomasin sentään ottaa eväistä fotot.
Voin kyllä kertoa, että 30-luvulla rakennettu kerrostalokoti oli valtavan valoisa ja raikas. Isot erkkerit ja mattavalkoiseksi maalattu lattia. Muutamia klassikko-huonekaluja valkoisissa huoneissa ja bonuksena melkein vuoden ikäinen pieni poika. Ihana ja rento meininki. Lisäksi taivaalliset sapuskat lautasella – pakasteherneistä tehtyä keittoa. Ihan parasta! Aion tehdä perässä.
Voin kyllä kertoa, että 30-luvulla rakennettu kerrostalokoti oli valtavan valoisa ja raikas. Isot erkkerit ja mattavalkoiseksi maalattu lattia. Muutamia klassikko-huonekaluja valkoisissa huoneissa ja bonuksena melkein vuoden ikäinen pieni poika. Ihana ja rento meininki. Lisäksi taivaalliset sapuskat lautasella – pakasteherneistä tehtyä keittoa. Ihan parasta! Aion tehdä perässä.
perjantai 1. lokakuuta 2010
Maailman maukkain pesto
Se on salviapesto. Ei epäilystäkään asiasta.
Resepti on pöllitty viime keväänä ilmestyneestä Glorian Ruoka&Viini -lehdestä. Joka oli muuten kaikkien aikojen paras numero. Italia-teemalla ei kai voi edes epäonnistua.
Salviapesto
- kaksi kourallista pinjansiemeniä
- 2 valkosipulinkynttä
- 1,5 dl pecorinojuustoa
- 1 dl parmesaanijuustoa
- 2 punttia tuoretta salviaa
- 2 tl sitruunamehua
- reilu desi ekstraneitsytoliiviöljyä
Paahda pinjansiemenet pannulla. Laita tehosekoittimeen raastettu parmesan- ja pecorinojuusto, valkosipulin kynnet, sitruunamehu ja salvian lehdet. Sekoita pehmeäksi pestomassaksi ja lisää joukkoon hyvää oliiviöljyä. Maistele ja tarkista maut. Tarjoile vaikka leivän, pastan tai vihreän salaatin kera.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







